Toukokuisen Toscanan auringon alla, osa 1

Toscana tuo mieleen kauniit kumpuilevat postikorttimaisemat ja taivaan sineä kohti kurottavat sypressit. Pienet keskiaikaiset kylät, Firenzen ja Sienan kaupungit. Pisan kaltevan tornin, Luccan keskiaikaisen tunnelman. Illallisen chianti-lasillisen ääressä, kaskaiden sirityksen. Toscana täytyy kokea ja aistia, ainakin kerran elämässä.

Matkamme ajoittui toukokuulle, jolloin unikot kukkivat ja sää ei ollut vielä liian kuuma nähtävyyksien kiertelyä ajatellen. Valitsimme matkamme tukikohdaksi perinteikkään rantakohteen  Viareggion, joka on myös Italian Rivieran eteläisin kohde. Kaupungissa on pitkä hiekkaranta ja vanhaa rantakatua reunustavat art nouveau-tyyliset rakennukset. Viareggiosta löytyy elegantteja putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita moneen makuun.

Viareggioon on vain kolmisenkymmentä kilometriä Pisan lentokentältä, jonne me lensimme Finnairin sinivalkoisin siivin. Majoituimme pieneen kolmen tähden perhehotelliin, jossa huoneemme oli kovin vaatimaton, mutta se oli hotellin ylimmässä kerroksessa ja kattoterassi oli huoneemme vieressä. Siellä oli mukavaa istua päivän päätteeksi tähtiä katsomassa viinilasillisen ääressä.

Tällä matkalla halusimme nähdä mahdollisimman paljon ja rantaelämä jäi vähemmälle kaupungin hienosta hiekkarannasta huolimatta.

Yhtenä päivänä teimme retken junalla Pisaan ja Luccaan, jotka oli helppo yhdistää samalle kierrokselle. Pisan juna-asemalta on sopiva kävelymatka tornille Arno-joen ylittävän sillan kautta. Pisan kalteva torni on osa Piazza dei Miracoli (Ihmeiden aukio) kokonaisuutta, johon kuuluu myös Duomo (tuomiokirkko) sekä kastekappeli, kauniita molemmat.

Torni ei esittelyjä kaipaa, sen verran tunnetuksi huonot perustukset ovat tämän rakennuksen tehneet. Vaikka tornin vinoutta osasi odottaa, hämmästytti se miten paljon se tosiaan on kallellaan ja miten ihmeessä se pysyy pystyssä. Tornia suoristettiin 1990-luvulla 0,44 metriä ja avattiin jälleen yleisölle 15.12.2001. Tornilla on jo melkoisesti ikää, sillä rakennustyöt aloitettiin 1173 ja se valmistui monien vaiheiden jälkeen vuonna 1370.

Piazza dei Miracolilla on laaja nurmikenttä, jossa oli mukava pitää tauko picnicin merkeissä. Toukokuussa alueella oli paljon italialaisia koululaisia luokkaretkellä, mutta turisteja ei vielä liiaksi asti. Torniin pääsyä varten kannattaa varata lippu etukäteen netissä. Huomioitavaksi perhematkalaisille, että alle 8 vuotiaat eivät pääse torniin lainkaan, 8-12-vuotiaat vanhempien tiukassa valvonnassa ja 12-18 vuotiaatkin vain vastuussa olevan vanhemman seurassa. Torniin johtaa 293 kapeaa askelmaa ja ylimmältä tasanteelta pääsee ihailemaan ympäröivää maisemaa. Tässä linkki sivulle, jossa lisätietoa alueesta, aukioloista sekä online-lippukauppa.

Pisasta jatkoimme junalla matkaa Giacomo Puccinin syntymäkaupunki Luccaan, jonka vanhaa kaupunkia ympäröi muuri. Luccasta löytyy useita basilica-kirkkoja, joista vanhin on 700-luvulta. San Michele in Foro -kirkko on tunnetuin ja se sijaitsee Piazza San Michelellä.

Onneksemme Luccassa oli tuona päivänä antiikkimarkkinat ja vanhan kaupungin kadut olivat täynnä elämää. Paikalla oli useita antiikkikauppiaita ja ostimme kotiintuomisiksi kuparisen viinikannun. Kaduilla oli kauppiaiden lisäksi keskiaikaisiin asuihin pukeutunut kulkue hevosineen ja soittokuntineen. Tunnelma oli todella hieno!

Toisen retkemme teimme myös junalla, tällä kertaa suuntana Firenze. Firenze oli meille jo entuudestaan tuttu ja ensimmäisellä kerralla olimme käyneet katsomassa Piazzale Michelangelo-näköalapaikalta upeaa panoraamanäkymää Firenzeen. Juna saapuu keskustan tuntumaan, josta ensimmäiseksi nähtävyydeksi on hyvä ottaa Santa Maria del Fioren katedraali. Emme olleet ehtineet ensimmäisellä kerralla käydä katedraalissa sisällä, joten se oli käyntikohteena tällä kertaa. Katedraalin kupoli on ehkäpä tunnetuin Firenzen symboli, joka hallitsee kaupungin siluettia. Duomonakin tunnetun katedraalin rakennustyöt ajoittuivat 1300- ja 1400-luvuille ja sen kupeessa sijaitsee kellotorni sekä kastekappeli Battistero di San Giovanni. Marmoriseinäinen kastekappeli on Firenzen vanhin rakennus ja se on rakennettu 1000-luvulla. Kappelin ovet ovat jykevät ja osin kullatut, koristelua kannattaa tutkia lähemmin. Sisältä kappeli on vaatimattomampi kuin katedraali. Duomon aukiolla on kiva istahtaa katselemaan kaupungin menoa. Tästä voi seuraavaksi suunnata San Marcon aukiolle, josta löytyy alkuperäinen Daavid-patsas. Sen olimme jo ensimmäisellä kerralla nähneet, joten suuntasimme kohti Santa Crocen basilicaa, jonka kerrotaan olevan Franciscus Assisilaisen perustama. Basilica di Santa Crocesta löytyvät Michelangelon, Machiavellin ja Galileon hautapaikat. Alue ei ole samalla tavoin turistien kansoittama kuin Duomon ympäristö ja tällä alueella on hyvä ottaa lounastauko, sillä paikallisten suosimia ravintoloita löytyy paljon. Basilica Santa Crocen lähellä sijaitsevasta Gelateria Vivolista kannattaa hakea jäätelöt, taivaallisen hyvää!

Santa Crocelta suuntasimme kohti Piazza della Signoriaa ohi Uffizzin gallerian, jonne oli jälleen tuntien jono. Uffizziin halajavan kannattaa hankkia lippu hyvissä ajoin, jotta päivä ei kulu jonottamiseen, tässä linkki lippukauppaan.

Piazza della Signorian laidalla sijaitsee myös Palazzo Vecchio ja useita tunnettujen patsaiden kopioita.  Tästä jatkoimme matkaa Ponte Vecchiolle ja vietimme vain leppoisaa aikaa jokirannassa muusikoiden viihdyttäessä ja auringon lämmittäessä. Ponte Vecchio on muuten alunalkaen ollut lihakauppiaiden myyntipaikka, mutta nykyään sieltä löytyy kultakauppiaita!

Seuraavan retken teimme vuokra-autolla Chiantin viinialueelle, siitä lisää seuraavassa jaksossa. Hyvää viikonloppua!

Aurinkomatkoilta voi varata omatoimiloman Pisaan, johon sisältyy lennot+hotelli. Firenzeen vastaavan omatoimiloman voi varata mm. Tjäreborgilta ja Kaleva Travelilta.