Päivä Suomenlinnassa

Vietimme pari päivää Helsingissä ennen Gotlannin matkaamme ja päivistä toinen vierähti Suomenlinnassa. Viimeisimmästä visiitistäni tähän Unescon maailmanperintökohteeseen oli kulunut jo luvattoman kauan ja halusin myös lasten pääsevän tutustumaan merilinnoitukseen.

Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä, jolla on ollut tärkeä asema niin Suomen, Ruotsin kuin Venäjänkin puolustuksessa. Liittäminen maailmanperintöluetteloon velvoittaa valtion huolehtimaan alueen säilyttämisestä historiallisesti aitona ja linnoituksen restauroinnista sekä ylläpidosta vastaa valtiollinen virasto Suomenlinnan hoitokunta.

Lähdimme matkaan Kauppatorilta Suomenlinnan lautalla, jolla matka kestää varttitunnin. Ajoittain lautalle voi pitkäkin jono, joten heti ensimmäisellä lautalla ei välttämättä pääse matkaan. Lauttoja kulkee kuitenkin tiuhaan, joten kovin pitkiä aikoja ei joudu odottamaan. Tietoa ympärivuotisesti liikennöivän lautan aikatauluista ja lippuhinnoista HSL:n sivuilta. Lisäksi Suomenlinnaan ja Lonnaan liikennöi JT-Linen vesibussi, jonka aikataulut löytyvät tästä linkistä.

Suomenlinnaan saavuttuamme suuntasimme lautalta oikealle ja kas, siellä on Siwa (yllättävän lähellä), jonka hyvästä valikoimasta kävimme hakemassa picnic-tarvikkeet. Alueen kartan ja opasvihkosen olimme ottaneet mukaan jo HSL:n Kauppatorin lippukopista. Näitä jaettiin myös Suomenlinnan satamassa ja alueella on useampia opastetauluja sekä hyvät viitoitukset eri nähtävyyksiin.

Isossa Mustasaaressa sijaitsevassa kirkossa oli meneillään häät, olihan kesälauantai ja kirkko Helsingin suosituimpia vihkikirkkoja. Viereissä puistossa oli kymmenittäin ihmisiä picnicillä ja liityimme joukkoon viheriölle koleasta ja pilvisestä säästä huolimatta.

Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854 ja se oli alunperin venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko. Suomen itsenäistyttyä 1917 kirkko siirtyi Suomen Puolustusvoimien hallintaan ja 1918 se muutettiin evankelis-luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Aiemmasta ortodoksisuudesta jätettiin muistuttamaan vain ikonostaasin Pyhä ehtoollinen maalaus alttaritauluksi ja viidestä sipulikupolista jäljelle jäi vain päätornin kupoli.

Kirkon ulkoasun venäläinen tyyli herätti kuitenkin pahennusta ja syksyllä 1922 järjestettiin arkkitehtikilpailu ulkoasun uudistamiseksi luterilaiseen tyyliin. Arkkitehtikilpailun voitti Einar Sjöström pelkistetyllä linnoitusarkkitehtuuriin sopivalla suunnitelmallaan. Monien vaiheiden jälkeen uudistus päästiin toteuttamaan 1927-1929, jolloin jo edesmenneen Einar Sjöströmin sijaan arkkitehti Jarl Eklund johti muutostöitä täydentäen Einar Sjöströmin arkkitehtikilpailun voittanutta sunnitelmaa. Muutostöiden myötä kirkko sai täysin uudenlaisen ilmeen sekä lisäksi majakkavalon torniin morsettamaan kirjainta H  kuten Helsinki.

Vuonna 1960 kirkko siirtyi Helsingin evankelis-luterilaiselle seurakunnalle, jonka jälkeen tehtiin arkkitehti Veikko Leisténin suunnitelmien mukaisia korjaustöitä, jotka valmistuivat 1963. Vuodesta 1999 lähtien kirkko on kuulunut Helsingin tuomioseurakuntaan.

Picnicin jälkeen jatkoimme matkaa kiireettömästi rakennuksia ja merimaisemia katsellen. Suomenlinna on varsin viihtyisä kylämäinen kaupunginosa, jossa ympärivuotisia asukkaita on n. 800. Rakennuksia tällä n. 80 ha laajuisella 8 saaren alueella on n. 200 ja muurien pituus on 6 km. Alueen asunnot ovat varsin kysyttyjä enkä lainkaan ihmettele, että niin moni haluaa tähän ainutlaatuiseen kaupunginosaan muuttaa.

Rakennuksia katsellessa löysimme eräästä seinästä varsin tutun nimen, Vaasan Rannikkopatteristo, joka oli monen kotiseutumme miehen palveluspaikka armeija-aikana. Tässä tapauksessa kyse oli 1.12.1952 Suomenlinnaan perustetusta Ensimmäisestä erillisestä Rannikkotykistöpatteristosta, joka nimettiin uudelleen vuonna 1957 Vaasan Rannikkopatteristoksi. Kasarmi ja harjoitusolosuhteet eivät kuitenkaan olleet sopivat ja uutta sijoituspaikkaa etsittiin.

Nimestä huolimatta Vaasa ei ollut ensimmäinen sijoitusvaihtoehto, sillä siellä toimi vielä Jääkäripataljoona 1. Suunniteltuja sijoituspaikkoja olivat Porkkala, Hanko ja Rihtniemi Rauman lähellä. Loppujen lopuksi Jääkäripataljoona 1 määrättiin siirtymään Vaasasta Sodankylään. Rannikkopatteriston ensimmäinen etukomennuskunta saapui Vaasaan 1.8.1964 ja viimeisenä raskaat tykit 27.8.1964.

Suomenlinnan lähtötilaisuudessa 27.7.1964 kiinnitettiin Vanhan Kasarmin seinään muistolaatta kertomaan sijoituspaikasta vuosina 1952-1964. Lähde http://paulisalo.netanvia.fi/vaasan-rannikkopatteristo/ jonka sivulta voit lukea mielenkiintoista tietoa Vaasan Rannikkopatteriston historiasta, heraldiikasta jne.

Suomenlinnan alue jo itsessään tarjoaa historiasta kiinnostuneelle runsaasti mielenkiintoista nähtävää ja lisäksi museoita on 6, joihin pääset tutustumaan tästä linkistä.

Näistä valitsimme käyntikohteeksi erityisesti lapsiperheiden suosikin, sukellusvene Vesikon, josta kerron enemmän omassa postauksessaan.

Suomenlinnassa voi lähteä myös vesille 1700-luvun tyyliin tykkisluuppi Dianalla. Pääsimme kuuntelemaan tarinointia purjehduksen loppupuolella ja tämä vaikutti sen verran mainiolta, että aikahyppy menneen ajan purjehdukselle täytynee vielä toteuttaa! Lisätietoa purjehduksesta Helsingin kaupungin sivuilta..

Suomen suvi ja kaatosade kuitenkin keskeytti kierroksemme. Pitelimme hetken sadetta linnoituksen käytäviä tutkien, mutta sääennuste lupasi aina vain yltyvää sadetta. Oli aika palata takaisin keskustaan.

Suomenlinnassa kannattaa ilman muuta käydä, ihan jo yleissivistyksen vuoksi. Alue on todella viihtyisä ja jos historia ja museot eivät tunnu omalta jutulta, vierähtää päivä mukavasti myös rantakallioilla merta katsellen. Päiväretkeen kannattaa varata useampi tunti ja varautua hyvillä jalkineilla mukulakivillä kävelyyn. Suomenlinnassa löytyy useampi ravintola ja kahvila sekä hyvin varusteltu lähikauppa picnic-eväiden hankintaan.

Suomenlinnassa viihtyy koko perhe ja jo muutaman euron lauttalipun hinnalla voi viettää todella mukavan päivän! Jos et ole vielä käynyt, mene ihmeessä!

Tästä Unescon maailmanperintökohteesta me suomalaiset saamme olla ylpeitä.

Lisätietoa alueesta ja vinkkejä retkipäivän suunnitteluun suomenlinna.fi