J.L. Runebergin lapsuuden aika Pietarsaaressa

Pietarsaaressa 5. helmikuuta 1804

Helmikuinen päivä pienessä Pohjanmaan rannikkokaupungissa. Merikapteeni Lorens Ulrik seilaa maailman merillä pietarsaarelaisella aluksella, samaan aikaan hänen vaimonsa Anna Maria synnyttää perheen esikoisen, josta on tuleva maamme kansalliskirjailija. Poika saa kasteessa nimekseen Johan Ludvig Runeberg, Janne näin tuttavien kesken.

Johan Ludvig Runebergin perhe on köyhä, mutta omaa merkittävän sukutaustan. Hänen äitinsä Anna Maria Malm tulee Malmin kauppiassuvusta ja Annan isä on raatimies & kauppias Johannes Malm ja isoisä Pietarsaaren varakkaimpia miehiä. Lisäksi hänen setänsä johtaa laajalti tunnettua Malmin kauppahuonetta.

Jannen isä, Lorens Ulrik Runeberg, tulee myös merkittävästä suvusta. Hänen isoisänsä on maanmittausjohtaja ja isosetänsä kuuluisa taloudellinen ajattelija, tilastomies ja maanmittauksen sekä maanviljelyksen uudistaja Efraim Otto Runeberg. Hänen isoäitinsä tulee puolestaan tunnetusta Tengström-Chydenius pappissuvusta, jonka kuuluisin jäsen on vuosi ennen Johan Ludvigin syntymää Turun piispaksi ja sittemmin arkkipiispaksi nimitetty Jacob Tengström.

Lorens Ulrik  aloitti teologian opinnot valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1791, mutta vaihtoi haaveet pappisurasta maailman merillä seilaamiseen. Vuonna 1799 hänestä tuli pietarsaarelainen laivuri, joka toimi kapteenina ainakin Redlighet-fregatilla, Resolution-laivalla sekä Abeona,  Thetis ja Amphion prikeillä. Näistä Amphion liikennöi säännöllisesti Kööpenhaminan ja Pietarsaaren välillä.

Lorens Ulrik tapasi poikansa Johan Ludvigin ensi kertaa tämän ollessa kolmevuotias. Tuolloin Lorens Ulrik yllätti pienen poikansa polttamassa piippua ja ei luonnollisestikaan tätä hyväksynyt. Hän antoi pienen pojan maistaa omaa piippuaan ja Janne tuli tästä niin pahoinvoivaksi, ettei hän enää milloinkaan polttanut tupakkaa, Jannesta tuli sen sijaan nuuskan käyttäjä. Janne sairasteli paljon lapsuudessaan ja tämän vuoksi hän oli pienikasvuinen ja oppi kävelemään vasta 3-4 vuotiaana. Hänen äitinsä lohdutti sairastelevaa Jannea makealla, joka söi parhaimmillaan kokonaisen sokeritopan.

Vuosien mittaan Johan Ludvigille syntyi 3 siskoa ja 2 veljeä; Ulrika Carolina (10.1.1808), Viktor (20.9.1809), Emelie (6.1.1811), Nestor (7.1.1813) ja Maria Mathilda (23.8.1816). Perhe asui alkuvuodet Anna Marian lapsuuden kodissa, jossa myös Johan Ludvig syntyi. Myöhemmin he asuivat useassa eri osoiteessa Pietarsaaressa ja vuonna 1815 Runebergin perhe osti talon kaupungin keskustasta Isokadulta, jossa elämä tuntui asettuvan turvallisiin uomiinsa. Tätä taloa Janne kutsui lapsuuden kodikseen.

Isän sairastuttua vuonna 1821 joutui perhe taloudellisten vaikeuksien vuoksi myymään talon huutokaupalla. Perheestä tuli kaupungin köyhälistöä ja joutuivat muuttamaan vielä useaan otteeseen. Yksi näistä kodeista oli Skatan kaupungiosassa Satamakadulla, jossa talo edelleen sijaitsee.

1810-luvulla Johan Ludvig vietti paljon aikaa isänsä ja kauppias Mattsson Malmin kanssa heidän Itälänlahdelle rakentamallaan metsästys- ja kalastusmökillä. Isän kuoltua 1828 pääsi mökki rapistumaan 1830-1840 lukujen aikana, mutta 1850-luvulle tultaessa kaupungin asukkaat kunnostivat sen ja antoivat lahjaksi Johan Ludvigille hänen viimeisellä vierailullaan Pietarsaareen vuonna 1851. Jo tuohon aikaan mökki oli suosittu turistinähtävyys, olihan Runeberg hyvin arvostettu jo elinaikanaan.

1860-luvulla mökki siirtyi Jannen sisarelle Emelie ’Emma’ Wegeliukselle, joka käytti tätä kesämökkinään. 1880-luvulla mökki kunnostettiin jälleen kaupunkilaisten aloitteesta ja juhlalliset avajaiset pidettiin 13.7.1884. Avajaisissa oli mukana myös naapurikaupunki Uusikaarlepyyn kirjailija Zachris Topelius. Runebergin tupa siirtyi Pietarsaaren kaupungin omistukseen vuonna 1911.

Vuonna 1810 Janne aloitti koulutaipaleensa Westmanin muorin opissa kaupungin keskustassa Visasmäellä sijaitsevassa talossa, jossa hän kävi koulua vuoteen 1812 saakka. Luokkahuoneessa oli huoneen seinustalla kaksi penkkiä oppilaille, opettajan pöytä sekä huoneen keskellä hiekkalaatikko, jota käytettiin kirjoittamiseen. Luokkahuone oli hyvin pieni (3,5×2,5 m) ja niin matala, ettei aikuinen mies mahtunut siellä seisomaan suorassa.

Janne oli tunnollinen oppilas ja ankaran Westmanin muorin opissa hän oppi niin aapisen kuin katekismuksen. Ensimmäiset runonsa Janne kirjoitti rihvelitaululle.

Koulun mamselli, Anna Lena Westman os. Envaldia (s. 1744) oli naimisissa merimies Johan Westmanin kanssa. Hän jäi leskeksi ja kahden lapsen yksinhuoltajaksi vain 38-vuotiaana, jolloin hän ryhtyi pitämään koulua talonsa vintillä.  Westmanin muori ylläpiti koulua itsenäsesti vailla minkäänlaista valtion tai kunnan tukea, mutta samalla myös ilman minkäänlaista viranomaisen valvontaa.

8-vuotiaana Jannen oli aika jättää lapsuus Pietarsaaressa taakseen, kun hänet lähetettiin setänsä Anton Ludvig Runebergin luo Ouluun, jossa hän kustansi Johan Ludvigille opintien triviaalikoulussa. Sedän kuoltua Janne opiskeli vielä 3 vuotta Vaasassa, josta elämä kuljetti sittemmin mm. Turkuun, Helsinkiin ja Porvooseen ja hänestä tuli legenda jo eläessään.

”Runoilija J. L. Runeberg loi ihannekuvan Suomen kansasta ja Suomen luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin, olemassaolon oikeutuksen. Runeberg oli jo eläessään merkittävä kulttihenkilö, ja hänen muistonsa kunnioittaminen saavutti palvonnanomaisia mittoja.” lähde Kansallisbiografia

Johan Ludvig Runeberg vei kansamme kulttuurikansojen joukkoon ja isänmaallisuuden tunteemme tärkeimmän tuojan, Maamme-laulun, sanat ovat Runebergin Vårt land runosta vuodelta 1846, jolle Pacius antoi sävelen.

Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.

Vårt land är fattig, skall så bli
För den, som guld begär.
En främling far oss stolt förbi:
Men detta landet älska vi,
För oss med moar, fjäll och skär
Ett guldland dock det är.

Vi älska våra strömmars brus
Och våra bäckars språng.
Den mörka skogens dystra sus,
Vår stjärnenatt, vårt sommarlju.
Allt, allt, vad här som syn, som sång
Vårt hjärta rört en gång.

Här striddes våra fäders strid
Med tanke, svärd och plog.
Här, här, i klar som mulen tid.
Med lycka hård, med lycka blid.
Det finska folkets hjärta slog.
Här bars vad det fördrog.

Vem täljde väl de striders tal.
Som detta folk bestod.
Då kriget röt från dal till dal.
Då frosten kom med hungers kval.
Vem mätte allt dess spillda blod
Och allt dess tålamod?

Och det var här det blodet flöt,
Ja, här för oss det var,
Och det var här sin fröjd det njöt,
Och det var här sin suck det göt.
Det folk som våra bördor bar
Långt före våra dar.

Här är oss ljuvt, här är oss gott,
Här är oss allt beskärt;
Hur ödet kastar än vår lott.
Ett land, ett fosterland vi fått,
Vad finns på jorden mera värt
Att hållas dyrt och kärt?

Och här och här är detta land.
Vårt öga ser det här,
Vi kunna sträcka ut vår hand
Och visa glatt på sjö och strand
Och säga: se det landet där.
Vårt fosterland det är.

Och fördes vi att bo i glans
Bland guldmoln i det blå,
Och blev vårt liv en stjärnedans.
Där tår ej göts, där suck ej fanns.
Till detta arma land ändå
Vår längtan skulle stå.

O land, du tusen sjöars land,
Där sång och trohet byggt,
Där livets hav oss gett en strand,
Vår forntids land, vår framtids land.
Var för din fattigdom ej skyggt.
Var fritt, var glatt, var tryggt.

Din blomning , sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång;
Se, ur vår kärlek skall gå opp
Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp.
Och högre klinga skall en gång
Vår fosterländska sång.

J.L Runeberg

Pietarsaaressa kansallisrunoilijaa muistetaan Runebergin viikolla, joka sisältää runsaasti erilaista kulttuuripitoista ohjelmaa. Viikkoon kuuluvat tietenkin myös Runebergin tortut, joiden reseptin kerrotaan olevan Johan Ludvigin pietarsaarelaissyntyisen vaimon Fredrikan (os. Tengström) käsialaa. Olihan Janne tunnetusti perso makealle lapsuudestaan saakka.

Runeberg ja hänen sukunsa näkyvät Pietarsaaressa seuraavasti:

• Runebergin tupa, Itälä
• Westmanin muorin tupa,  Visasmäki
• yksi Runebergin perheen kotitaloista, Satamakatu, Skata
• Runeberginpuisto, jossa J.L. Runebergin patsas
• Runeberginkatu
• Tengströminkatu
• Malmin sairaala
• Konditoria Fredrika
• Runebergin tapahtumaviikko

Lähteet: Kansallisbiografia, runeberg.net,