Elämää ja Matkoja | matkablogi - travel blog Siellä se on mäen päällä, auringossa kylpevä punainen tupa omenapuiden ja kukkivien syreenien reunustamana.
Mieleen tulvahtavat lapsuuden kesien muistot fammon ja faffan luona, siellä punaisessa tuvassa. Aurinkoiset päivät, vadelmalimsa ja päiväntuoreet pullapossut. Olisipa aikakone, jolla palata hetkeksi siihen aikaan. ♥
Talolla ovat juhannussiivot käynnissä ja matot ulkona tuulettumassa, kesävieraita odotetaan pian saapuvaksi. Pihalla kuuluu tuttua ruotsinkielistä murretta, melkeinpä odotan kuulevani fammon kysyvän ”Ska ja kåok kaffi?” (keitänkö kahvia?)
Tänään ei olla kuitenkaan fammon luona vaan Maksamaalla eli Maxmossa Klemetsgårdarnan pihamaalla, jossa valmistaudutaan seuraavan viikon avajaisiin.
Kysyn, sopiiko meidän kiertää pihassa vaikkei kotiseutumuseo olekaan vielä tälle kesälle virallisesti avannut. Ei mitään ongelmaa, meidät toivotetaan tervetulleeksi ja kysytään, josko kahvi maistuisi? Ihanan ystävällistä tarjoutua keittämään kahvit siivousten lomassa, mutta kieltäydymme tällä kertaa, koska emme halua häiritä valmisteluja ja seuraavaan pysähdyspaikkaan olemme sopineet kaffitreffit. Tullaan visiitille uudemman kerran kesän aikana, kun kahvila on avattu – Vi ska kåma på nyytt!
Alue oli asuttua jo 1000-luvulla ja Klemets nimi juontaa juurensa läheisyydessä sijainneeseen kirkkoon, joka oli rakennettu St. Clemens pyhimyksen muistoksi. Vuonna 1714 Isoviha koetteli Pohjanmaata kovalla kädellä ja sai monet asukkaat jättämään kotitilansa ja pakenemaan venäläisten väkivaltaisuuksia ja ryöstelyä Ruotsiin. Klemets oli yksi näistä autioksi jääneistä tiloista.
Vuonna 1729 Västerbottenlainen (Länsipohjalainen) maanviljelijä Johan Eriksson osti Klemetsin maat. Perheeseen syntyi 23 lasta ja Eriksson vaihtoi nimensä tilan mukaan Klemetsiksi. Hän toi ostamilleen uusille kotimaille vanhan kotiseudun tuntua rakentamalla poikiensa kanssa 3 Västerbottenin tyylistä taloa Klemetsin mäelle, jossa maanviljelys jatkui aina 1700-luvulta 1970-luvulle saakka.
Talot poikkeavat tutusta pohjalaistyylistä niin malliltaan kuin sijoitukseltaan, sillä talot ovat perinteisiä pohjalaistaloja kapeampia ja korkeampia ja niiden pääty on sijoitettu tielle päin, toisin kuin tyypillisessä pohjalaistalossa, jonka leveämpi julkisivu on yleensä tien myötäinen. Kaikki talot ja piharakennukset ovat alkuperäisellä paikallaan, jonne ne aikanaan rakennettiin
Keskimmäinen taloista on vanhin ja se on rakennettu 1730-luvulla ja viereiset kaksi taloa ovat vuosilta 1730-1760. Nykyään keskimmäisessä talossa toimii 1940-lukua henkivä kesäkahvila, jossa voi käydä herkuttelemassa kotoisella pullalla tai vaikkapa vohveleilla mansikkahillon kera, ihan niin kuin fammon luona siellä punaisessa tuvassa.
Lisäksi myynnissä on paikallisen kotiteollisuuden tuotteita kotiin viemisiksi tai tulialisiksi.
Itäinen talo on säilytetty 1940-luvun kodin asussa ja Klemetsgårdarnalla voi myös majoittua Brita Härtullin syytinkituvassa, joka on sisustettu 1800-luvun tyyliin. Lisäksi on nähtävillä tekstiilinäyttely ja piharakennuksessa vanhoja moottoripyöriä, unohtamatta aittaa ja sen vanhoja puisia käyttöastioita.
Klemetsgårdarna sijaitsee valtatie 8 varrella, 30 kilometriä Vaasasta pohjoiseen, Vaasasta tullessa tien vasemmalla puolella osoitteessa Kärklaxvägen 308, 66640 Maxmo.
Avoinna 23.6. – 13.8.2017 tiistaista sunnuntaihin klo 11 – 19, maanantaisin suljettu. Muina aikoina tilauksesta. Lisätietoja klemets.fi sekä Culture Finland Pohjanmaa 2017 tästä
Klemetsgårdarna kotiseutumuseon ylläpidosta vastaavat Maxmo hembygdsförening (Maksamaan kotiseutuyhdistys) sekä Inga och Gösta Strömmersin säätiö.
Lisävinkki: Aja viitisen kilometriä Kärklaxintietä (Klemetsgårdarnalta oikealle) ja tulet Tottesundiin, jossa sijaitsee yksi harvoista Pohjanmaan kartanoista.
Kartano rakennettiin 1660-luvulla, aikaan jolloin ruotsalaiselle aatelistolle annettiin suuria aloja läänityksiksi. Aateliston alueiden hallintoa hoitavat voudit asuivat Tottesundissa ja 1700-luvulla siitä tuli sotilasvirkatalo. Uusi päärakennus rakennettiin 1797-1800.
Alexander Järnefelt piti Tottesundia kesäpaikkanaan ja siellä vihittiin hänen tyttärensä Aino Järnefelt ja Jean Sibelius vuonna 1892.
Nykyään Tottesund on Vöyrin kuntaan kuuluvan Maxmon kunnantalo.
BLOGIHAASTE
Blogissa jatkuu juhannusviikolla aloitettu BLOGIHAASTE Lähimatkailun helmet, jossa haastan Sinut katsomaan tuttua arkiympäristöä matkailijan silmin ja löytämään oman kotiseutusi helmet Suomi 100 juhlavuoden hengessä.
Vinkkaa mielellään nämä helmet myös muidenkin iloksi kirjoituksen kommenteissa tai omassa blogissasi ja saat myös vapaasti jakaa Lähimatkailun helmet -blogihaasteen eteenpäin, kun mainitset haasteen aloittajan Elämää ja Matkoja matkablogin linkittämällä www.elamaajamatkoja.fi.
Tartu haasteeseen ja löydetään yhdessä kotimaan matkailun helmet satavuotiaasta Suomesta!
#lähimatkailunhelmet #elamaajamatkoja #minunpohjanmaani #suomi100
Aivan ihanan näköinen paikka. Tuollahan voisi viettää koko päivän. Ostaisi eväitä ja viettäisi picnik-päivää.
Klemetsgårdarna on ihana wanhan ajan idylli, jossa fiilis on kuin mummolassa ? Siellä kannattaa ilman muuta pysähtyä matkan varrella!
Aurinkoista viikonloppua Sinulle! ?