Elämää ja Matkoja | matkablogi - travel blog Kokkolan kaupunki perustettiin syyskuussa 1620, jonka jälkeen laadittiin kaupungin ensimmäinen asemakaava. Vastaperustetun kaupungin asemakaavassa tontit olivat epäsäännöllisiä ja korttelirivistöt myötäilivät kaupunginsalmen, Suntin, rantaa.
Vuonna 1664 tuhosi tuli kaupungin liki kokonaan ja paloa seuraavana vuonna laati Johan Persson Gädda kaupungille uuden renesanssiajan kaupunki-ihanteen mukaisen asemakaavan. Tämä vuoden 1665 ruutuasemakaava on yhä käytössä.
Kaksikielinen kaupunki jakaantui Oppistaniin ja Neristaniin, yläkaupunkiin ja alakaupunkiin. Oppistania asuttivat varakkaat kauppiaat ja laivanvarustajat ja taloista rakennettiin suuria ja komeita. Neristan oli vuorostaan käsityöläisten ja merenkulkijoiden asuttamaa ja talot pienempiä ja vaatimattomampia. Neristanissakin vallitsi jako köyhempiin ja varakkaampiin ja Neristanin Isokatu oli varakkaamman väestönosan aluetta, joka näkyi suurempina taloina ja isompina tontteina.
Uuden asemakaavan mukaan asuinrakennukset sijoitettiin pitkä sivu kadun myötäisesti ja tontin takaosaa rajasivat piharakennukset. Tontit aidattiin ja talojen sisäänkäynti sijaitsi sisäpihan puolella. 1600-luvulla talot olivat useimmiten yksikerroksisia ja suorakaiteen muotoisia. 1700-luvulla niiden rinnalle tuli myös kaksikerroksisia porvaristaloja, kuten Lassanderin talo. Tyypillisesti talot rakennettiin kivijalan päälle piiluhirrestä ja maalattiin punamullalla.
12 korttelia kattava Kokkolan Neristan on yksi Suomen arvokkaista vanhoista puukaupunginosista, jonka ruutukaava on peräisin vuodelta 1665.
Neristanissa on säilynyt 1600-luvun rakennuksia vain muutama. Nykyisen Neristanin rakennuskannan vanhimmat talot ovatkin enimmäkseen 1800-luvulta, jonka alussa elettiin Kokkolan vaurainta aikaa tervakaupan ja merenkulun kukoistaessa. Kaupungin vaurastuessa komeat Oppistanin talot ryhdyttiin maalaamaan vaaleasävyisillä öljymaaleilla ja varakkaat laivanvarustajat Anders Roos sekä Anders Donner rakennuttivat Kokkolan ensimmäiset kivitalot. Neristanissa jatkettiin sen sijaan vanhaa rakentamistapaa.
1960-luvun uudistusvimmassa Neristan oli monien muiden puutalokaupunginosien tapaan uhattuna, mutta 1970-luvulla ymmärrettiin alueen historiallinen arvo ja Neristan sai suojeluasemakaavan. Nykypäivän Neristanissa on yhä mukavasti vanhan ajan idylliä ja voi vain olla iloinen siitä, että tätä ei purettu 1960-luvulla. Oppistanissa on sen sijaan osa vanhoista kauniista rakennuksista joutunut väistymään uuden alta.
2000-luvun Neristanissa on hyvin hoidettuja taloja, osaa kunnostetaan ja osa odottaa vielä korjaajaansa. Talojen seinissä on siellä täällä vanhan ajan juorupeilejä ja joillekin ikkunoille on aseteltu kauniisti meriaiheisia koriste-esineitä kadulla kulkijankikin iloksi. Portinpieliä koristavat kukat ja sisäpihoilta löytyy vehreitä keitaita.
Neristanissa kulkiessa en voi olla vertaamatta tätä kotikaupunkiini, Kokkolan naapurikaupunki Pietarsaareen, ja sen puutaloidylliin Skataan, joka on yksi Suomen suurimmista yhtenäisistä puutalokaupunginosista, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (RKY).
Neristan on Skatan lailla yksi Suomen arvokkaimpia vanhoja puukaupunkialueita ja sen 1600-luvun ruutuasemakaava on luokiteltu Museoviraston laatimassa inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kultturiympäristöksi (RKY).
Neristanissa kävellessä tuntuu kuitenkin jotain puuttuvan siitä tunnelmasta, mikä Skatassa löytyy. Kunnes oivallan, että Neristanissa kadut on asfaltoitu jalkakäytäviä lukuunottamatta, toisin kuin Skatassa, jossa suurin osa kapeista kaduista ja jalkakäytävistä on hiekkapintaisia. Yllättävää, että niinkin pieni asia kuin hiekkatien tuoksu ja rapina kenkien alla vaikuttaa ihmeen paljon historiallisen puutalokaupunginosan tunnelmaan. 
Neristania kierrellessä kiinnitän huomiota myös kauniisiin lyhtypylväisiin, jonkalaisia Skatasta ei löydy, tässä voitaisiin ottaa oppia naapurikaupungista. Neristanissa on lisäksi jonkin verran pieniä liikkeitä, joita olen kaivannut Skataa elävöittämään. Skatassa meillä on vuorostaan aivan ihana kahvila Skorpan itse leivottuine herkkuineen ja jäätelöineen, jollaista Neristan ei tarjoa.
Hyvät puolensa siis kummassakin!
On se kolkko bra* tämä Neristankin!
Neristanin kierros on hyvä aloittaa empiretyyliseltä vuonna 1842 valmistuneelta Raatihuoneelta. Jos olet autolla liikkeellä, löytyy hyvä pysäköintialue Mannerheiminaukiolta Terveystalon vierestä tai jos tulet junalla tai bussilla, on asemalta vain noin 400 metrin kävelymatka Neristaniin.
Neristanin korttelit tunnistat mustapohjaisista kadunnimikylteistä ja alueelle riittää hyvin noin tunti omatoimiseen kierrokseen. Kesäaikaan 13.6.-15.8.2018 järjestetään yhden tunnin opastettuja Vanhan kaupungin promenadi -kierroksia, lisätietoja Kokkolan matkailun sivuilta.
Ja mikset kokisi kaksi historiallista puutalokaupunginosaa, Neristania ja Skataa, samalla reissulla. Kesäaikaan kaupunkien välinen 36 kilometrin ajomatka taittuu mukavasti merellisissä maisemissa Seitsemän sillan saaristotietä pitkin, joka kulkee Öjan ja Luodon kautta!
Pietarsaaren puutalokaupunginosa Skatasta voit lukea lisää tästä.
*Entäs se kolkko bra, mitä sen on? Se on kuulkaas tosi hyvä Kokkolan murteella!
Ovatko Neristan ja Skata jo Sinulle tuttuja?
Neristan on yksi rakkaimmista alueista Kokkolassa. Olen asunut siellä kolmessa eri kodissa ja edellinen koti sijaitsi aivan vanhankaupungin reunalla. Sieltä oli panoramanäkymä yli puutaloalueen. Tiesitkö, että joulukuussa Neristanissa on joulukalenteri ja silloin 24:ään ikkunaan ilmestyy yllätyksiä ohikulkijoiden iloksi?
Oi, koti panoraamanäkymällä yli Neristanin kuulostaa hienolta! Näissä historiallisissa puutalokaupunginosissa on kyllä oma viehätyksensä ja tunnelmansa, onneksi niitä on säilytetty tähän päivään saakka ja ymmärretty historiallinen arvo.
Sitä en ollutkaan kuullut, että myös Neristanissa on joulunaikaan ’ikkunajoulukalenteri’, täällä Skatassahan on myös vastaava. Kiitos vinkistä, pitääpä käydä kiertämässä myös Neristanin joulukalenteri kun sen aika jälleen on.
Kiitos kommentistasi, oli kiva kuulla Neristanin asukkaan tunnelmia, aurinkoista alkavaa viikkoa Sinulle!
Ei ole tuttuja paikkoja. Neristan kyllä kiinnostaisi nähdä ihan livenä. Rakastan vanhoja puutaloa ja haluaisin vain kierrellä niissä sisällä ja miettiä millaisia ihmisiä niissä on vuosien saatossa asunut.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle <3
Historiallisilla taloilla olisi varmasti monta tarinaa kerrottavanaan. ? Tykkään myös todella paljon näiden vanhojen hirsitalojen kodikkaasta tunnelmasta ja toivon aina niiden omistajien tekevän kunnostukset vanhaa rakennustapaa kunnioittaen. Näitä taloja ei saisi mm. lateksimaalilla, Leca-harkoilla ja pinnoitetulla kattopellillä pilata. Parhaimmillaan vanhoista taloista sisapihoineen saa niin uskomattoman hienoja kokonaisuuksia aikaan.
Neristanin opastetulla kierroksella pääsisit mukavasti kuulemaan talojen ja niiden asukkaiden mielenkiintoista tarinaa, itse olen myös sellaisella kierroksella aikanaan käynyt ja tykkäsin!
Kiitos Outi kommentistasi ja kesäistä alkavaa viikkoa Sinulle! ?
Olen nuoruudessa asunut Skatan liepeillä opiskeluaikoina ?
Termit on jääneet mieleen vaikka Kokkolassa on tullut käytyä vähemmän.
Kesäretki noille hoodeille voisi olla paikallaan.
Ihanaa aurinkoista viikkoa sinulle ☀️
Maailma on pieni! Hauska kuulla, että Skata on Sinulle todellakin tuttu 😀 Olet varmaan niinä vuosina kuullut myös missä kulkee rautaesirippu? 😉
Lähde ilman muuta kesäretkelle Jeppikseen verestämään opiskeluaikaisia muistoja: Skataan ja kahville Skorpaniin, Aspegrenin puutarhaan ja viettämään rantapäivää ihanaan Fäbodaan! Kaupungin keskusta on jonkin verran muuttunut viimevuosina, kun Terazzon talo purettiin ja tilalle rakennettiin uusi liikerakennus, vielä odotellaan torin valmistumista koko kaupungin olohuoneeksi.
Kiitos Piyya kommentistasi ja kesäisen aurinkoista viikkoa Sinulle!
[…] Elämää ja Matkoja -blogista ja […]