Arktinen museo Nanoq

Kesäkuun aurinkoinen päivä, ajamme kapeahkoa ja mutkaista tietä peltoaukeiden ja metsien halki. Jatkamme matkaa seitsemän kilometrin verran kaupungin keskustasta, kunnes tulemme perille metsän siimeksessä sijaitsevaan ainutlaatuiseen kohteeseen. Tässä paikassa yhdistyvät seikkailumieli, tutkimusmatkat, arktisten alueiden kulttuuri sekä aitous, luonnonläheisyys ja tikimätön talkoohenki. Olemme Pohjanmaalla Pietarsaaressa arktisessa museossa Nanoqissa, joka on yksi kotikaupunkimme lähimatkailun helmistä.

Nanoqin rakentaminen aloitettiin kesällä 1988, kun rekisteröity yhdistys Nanoq r.f. perustettiin. Kolme vuotta ja lukemattomia työtunteja myöhemmin arktinen museo Nanoq avattiin yleisölle vuonna 1991. Nanoqin juuret juontavat kuitenkin tästä vuosikymmeniä taaksepäin aina 1970 -luvulle, jolloin Nanoqin perustaja Pentti Kronqvist seikkaili naparetkillään. Arktisilla matkoilla hän keräsi esineistöä, joista sana kiiri vähitellen ja ihmisten kiinnostus kokoelmaa kohtaan kasvoi. Näin hän päätyi lopulta perustamaan arktisen museon Pietarsaareen luonnonkauniiseen Fäbodaan kesäpaikkansa yhteyteen.

Nanoq oli avautuessaan ensimmäinen museo Euroopassa, joka esitteli Arktista ja Antarktista sekä niitä ympäröiviä alueita, ja on vielä tänä päivänäkin ainoa laatuaan Suomessa. Nanoq on toteutettu vaihe vaiheelta suurella sydämellä, tinkimättömällä talkoohengellä sekä lahjoitusten mahdollistamana. Vuosien saatossa Pentti Kronqvistin matkoiltaan keräämät esineet ovat saaneet seurakseen suuren määrän museolle lahjoitettuja esineitä, joiden on haluttu säilyvän tuleville sukupolville ja päätyvän paikkaan, jossa niitä osataan arvostaa. Arktinen museo onkin tunnustus viimeisten arktisten luonnonkansojen kulttuurille, ja sen monipuolisuus ja esineistö tekevät siitä ainutlaatuisen kohteen.

Nanoq on Grönlannin kieltä ja tarkoittaa jääkarhua. Siksi arktisessa museossa Sinua tervehtivät jääkarhut.

Rakentamiseen on käytetty luonnonmateriaaleja kuten puuta, kiveä ja turvetta sekä paljon uusiokäytettyä materiaalia. Rakentaminen on tehty muutoinkin luontoa kunnioittaen eikä esimerkiksi kallioita ole rikottu alta pois, vaan ne ovat osa rakennusta, myös sisätiloissa. Kaikessa täällä esillä olevassa näkyy museon isän Pentti Kronqvistin visiot, jotka on toteutettu yhdessä samanhenkisen talkooväen kanssa. Vierailupäivänämmekin talkooväki, Pentti mukaan lukien, on hoitamassa kesän huoltotöitä alueella, jossa tuoksuu vernissa, terva ja auringon lämmittämä havumetsä. Luonnonläheinen kokonaisuus on hyvin hoidettu ja siisti, niin ulkona kuin sisätiloissa.

Metsän siimeksessä sijaitseva museoalue koostuu useasta rakennuksesta, joihin voi tutustua itsenäisesti kierrellen tai opastetulla kierroksella, jolloin Nanoqin tarinat ja esineistön taustat todella heräävät eloon. Täällä pääset näkemään jälleenrakennettuna mm. grönlantilaisen turvemajan, pyyntimajan, talvisodan komentokeskuksen korsuineen sekä kopion Pohjois-Grönlannissa Uummannaqin kylässä sijaitsevasta maailman pohjoisimmasta Avannata Ullaria kirkosta, joka on valmistunut vuonna 1909. 

Avannata Ullaria tarkoittaa Pohjantähteä ja Nanoqissa sijaitseva kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2010. Kirkon alttaritaulu on Gösta Sebbfolkin tekemä puukollaasi, joka esittelee elementtejä inuiittien arjesta ja kulttuurista. Nanoqin kirkossa voit järjestää myös oman kirkollisen tilaisuuden kuten vaikka häät tai ristiäiset.

Nanoqin varsinaisen sydämen muodostaa Karhunpesä – Björnidet, joka oli alun alkaen Pentti Kronqvistin yksityinen kesäpäikka. Vanhin mökeistä on rakennettu vuonna 1956 ja nykyään Karhunpesä kattaa kahdeksan rakennusta. Nämä on jälleenrakennettu vuosina 1956 -1983 lähiseudulta pelastetuista purkutuomion saaneista rakennuksista, ja ne ovat nyt saaneet uuden elämän Nanoqissa. Kaksi mökeistä on savusaunoja, joita voi vuokrata myös yksityitilaisuuksiin.

Karhunpesän Isotupa on ollut alun alkaen maalaistalon yläkerta, ja täällä on sovittu monet suuret vientiteollisuuden kaupat, onpa vieraana käynyt myös mm. Malesian prinssi. Isotupa ei ole aina avoinna, mutta meillä oli onni päästä katsomaan tätä tunnelmallista mökkiä. Esineistöä tutkiessa vierähtää tovi jos toinenkin, ja erityisesti täällä jos missä asuu Nanoqin isän Pentti Kronqvistin henki ja näkyy hänen kättensä jälki.

Tuvan jykevä pöytä yllättävän mukavine tuoleineen on Pentin käsialaa, eikä näitä ole ihan tavallisesta puutavarasta nikkaroitu. Pöydän puutavaran hän on itse hankkinut, mutta ei tavanomaiseen tapaan metsästä kaatamalla, vaan sukeltamalla meren pohjasta. Pöytä on nimittäin tehty Luodon saaristossa vuonna 1905 aselastissa karille ajaneen ja kuljetushankkeen salaamisen takia räjäytetyn SS John Grafton aluksen kansilaudoista, jotka Pentti on merenpohjasta sukeltaen hakenut. Tuvan asekokoelmasta löytyy luonnollisestikin myös Grafon-kivääri.

SS John Grafton toi 1905 Suomeen aselastin, josta osa purettiin Kemin edustalla olevalle Möylyn saarelle. Alus jatkoi tämän jälkeen Pietarsaari-Kokkola -seudulla olevaan Luodon saaristoon, jossa se ankkuroitui Kallskärin (nykyisin Orrskär) lahteen. Aseita siirrettiin laivasta proomuun. Lähtiessään ankkuripaikaltaan John Grafton ajoi karille ja upposi 8. syyskuuta 1905. Laiva räjäytettiin, ettei aseiden kuljetushanke paljastuisi, mutta venäläiset saivat kuitenkin tapahtuneen tietoonsa.

Aluksen kuljettamat aseet oli tarkoitettu sekä Venäjän vallankumouksellisille että suomalaisille aktivisteille. (lähde Wikipedia).

Museon merkittävä kokoelma koostuu Pentti Kronqvistin tutkimusmatkoilla keräämästä esineistöstä sekä muiden naparetkeilijöiden ja tutkijoiden lahjoituksista. Nähtävillä onkin mm. tukimusmatkailijoiden retkikuntavarusteita, arktisten alueiden kalastus- ja metsästysvälineitä sekä arktisten kansojen tekstiilejä, vaatteita, soittimia, käsitöitä ja koruja. Lisäksi päärakennuksen kokoelmassa on nähtävillä huomattava määrä arktista kirjallisuutta ja filmejä, Kanadan inuiittien tekemä vuolukivikokoelma sekä ikijäästä löytyneitä kasvi- sekä eläinlöytöjä jopa vuosituhansien takaa.

Museon toisessa kerroksessa pääset tutustumaan muidenkin naparetkeilijöiden, mm. Amundsenin, Pearyn ja Henryn kiehtoviin matkatarinoihin sekä välineistöön ja selviytymiskeinoihin Arktiksella ja Antarktiksella. Pysäyttävä hetki tulee erityisesti yhden taulun kohdalla, johon on koottu mm. lehtileikkeitä ja karttoja. Tämä on omistettu suomalaiselle retkikunnalle Timo Polari – Tommi Heinonen – Ari Mattila, jotka huhtikuussa 1997 lähtivät hiihtämään läpi Grönlannin tarkoituksenaan harjoitella Etelämantereen valloitusta varten. Harjoitusmatka yhteisen unelman toteuttamiseksi muuttui kuitenkin tragediaksi viidennen päivän lumimyrskyn piiskatessa täydellä voimalla. Teltan rikkouduttua heidän oli kaivauduttava lumikuoppaan, joka ei kuitenkaan tuonut riittävää suojaa ankarissa sääoloissa. Kaksi heistä, Tommi Heinonen ja Ari Mattila, menehtyivät ennen kuin apu ehti perille.

Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on museoesineistön lisäksi vuosittain vaihtuva erikoisnäyttely.  Tänä kesänä esillä on Aurora Borealis Ostrobothnia –valokuvanäyttely, jonka on koonnut lähiseudulta Uusikaarlepyystä (Nykarleby) kotoisin oleva valokuvaaja Ove Lillas. Aurora Borealis Ostrobothnia näyttely kokoaa yhteen Ove Lillasin ja Elisa Karhulan Pohjanmaalla kuvaamia upeita revontulia, joista näilläkin leveyspiireillä päästään jokusen kerran vuodessa nauttimaan. Galleriarakennuksessa on vuorostaan pysyvä näyttely maalauksia, jotka ovat professori  ja taiteilija Wladimir Goichmanin käsialaa. Goichman teki elämänsä aikana useita tutkimusmatkoja ja viimeisellä naparetkellään hän kävi 89-vuotiaana. Goichman ja Kronqvist kävivät myös yhteisellä tutkimusmatkalla.

Nanoqissa vierähtää helposti useampi tunti ja tätä ainutlaatuista museota ei kannata sivuuttaa, kun Rannikko-Pohjanmaalla liikut. Tämä kohde sopii koko perheelle ja Nanoq on mukava yhdistää vaikkapa rantapäivään luonnonkauniilla Fäbodan rannalla, joka on meidän kaupunkilaisten oma lempipaikka ympäri vuoden. Ja mikset vaikka tulisi ihan varta vasten visiitille Pietarsaareen, sillä nähtävää riittää enemmänkin, kuten tunnelmallinen puukaupunginosa Skata, kaunis Koulupuisto sekä Aspegrenin puutarha, joista myös löytyy juttua blogista oheisten linkkien kautta. Kaikki blogin kirjoitukset Pietarsaaresta löydät tästä. 

• 1.6. – 31.8.2020 avoinna päivittäin klo 11 – 18 (poislukien juhannus 19.6. – 21.6.2020), muina aikoina sopimuksen mukaan
• Lippuhinnat v. 2020: pääsy museoon (ilman opastusta) aikuiset 10 € / opiskelijat 8 € / lapset 5 € / alle kouluikäiset lapset maksutta tai pääsy museoon + opastus aikuiset 15 € / opiskelijat 13 € / lapset 5 € / alle kouluikäiset lapset maksutta
• Opastus saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
• Lapsille tämän kesän uutuutena tehtäväsuunnistus (heinä-elokuussa), joka soveltuu sekä pienemmille että vanhemmille lapsille
• Rakennukset sijaitsevat osin kallioisessa maastossa ja useisiin näistä on joko matalaovinen sisäänkäynti tai rappuset, joka liikuntaesteisten on hyvä huomioida. Suosittelen mukavia matalakantaisia kenkiä.
• Laajalla ulkoalueella on helppo noudattaa Covid-19 tilanteessa suositeltuja turvaetäisyyksiä. Sisätiloissa samanaikaista kävijämäärää rajoitetaan tarvittaessa Covid-19 suositusten mukaan. Vastaanotossa on saatavilla käsidesiä ja käytettävissä on wc-tilat.
• Tiedustelut ja varaukset sähköpostitse info@nanoq.fi tai puhelimitse +358 45 640 1312 tai +358 50 583 0222
• Nanoq valittiin vuoden kotimaiseksi matkakohteeksi vuonna 2005 ja vuonna 2021 juhlitaan jo 30-vuotissyntymäpäivää.