Toukokuisen Toscanan auringon alla, osa 2

Toscanan maisemissa kulkee monen monia pieniä teitä halki viiniviljelysten. Viinitiloja on lukuisia, ja jotkin näistä tarjoavat myös majoitusta keskellä maaseudun rauhaa.

Chiantin sydänmailla kulkee legendaarinen Viinitie, Chiantigiana (S222), aina Firenzen eteläpuolelta Sienan pohjoispuolelle. Näissä idyllisissä maisemissa autoillessa tunnet olevasi kuin postikortissa, varsinkin kevään ja alkukesän vehreyden ollessa parhaimmillaan unikkojen värittäessä maisemaa.

Autolla kierroksen aloittaa näppärästi Firenzen tai Sienan seudulle majoittuen tai sitten meren äärelle Viareggioon, joka toimi myös meidän matkamme tukikohtana. Ensimmäisen jakson Toscanan matkastamme voit lukea tästä.

Olimme vuokranneet kermanvalkoisen Lancia Epsilonin ja automatkamme alkoi aamuvarhaisella Viareggiosta. Suuntasimme kohti etelää S1/S206 teitä pitkin ohi Pisan ja Livornon halki maalaismaisemien. Tasaisempaa rannikkoseutua hetken ajettuamme, käännyimme hieman ennen Cecinaa kohti sisämaata, ja vähitellen maisemat muuttuivat postikorttimaisiksi kukkuloineen ja sypresseineen.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli noin 100 kilometrin päässä Viareggiosta Volterrassa, joka on pieni kukkulalle rakennettu kaupunki. Kaupungilla on pitkä historia ja asutusta on ollut jo neoliittisella kaudella. Volterra on ollut myös etruskien keskuksena sekä myöhemmin Roomalaisten ja sittemmin Medicin-suvun hallinnassa.

Volterrasta löytyy museoita ja kesällä siellä on paljon tapahtumia. Kaupungissa oli mukava kävellä ja pysähtyä kahvikupposelle ja kävimme käsityöputiikeissa, joista löytyi mm. hienoja rautataontatöitä kotiin viemisiksi. Saimme myös nähdä kultasepän viimeistelemässä valmistamiaan uniikkeja koruja ja hän myös mielellään kertoi työstään ja korukivistä. Tämän kultasepänliikkeen nimi on Fabulaetrusca, ohessa linkki yrityksen sivuille.

Seuraavaan pysähdyspaikkaamme, Unescon maailmanperintökohteeseen, San Gimignanoon ei ole Volterrasta kuin kolmisenkymmentä kilometriä. Kaupunki tunnetaan sadan tornin kaupunkina, mutta alkuperäisistä torneista ei ole enää jäljellä kuin 14. San Gimignanostakin löytyy niin museoita kuin taiteilijoita ja käsityöläisiäkin. Kaupunki on hieman suurempi kuin Volterra ja siellä on mukava pitää lounastauko, vaikkapa jossain kaupungin houkuttelevista pienistä ravintoista tai picnicin merkeissä. Kaupungin pikku liikkeistä voi ostaa tuliaisiksi mm. keramiikkaa, nahkatuotteita, viiniä, oliiviöljyä ja italialaisia herkkuja.

Matkamme jatkui kohti Sienaa, jonne on San Gimignanosta nelisenkymmentä kilometriä. Matkalla maaperän värissä oli nyt nähtävissä se aito sienan punainen. Sienaan saavuttaessa pysähdyimme Belvederen näköalapaikalle, josta on hyvät näkymät kaupungin kattojen ylle. Kaupungissa on asukkaita reilut 50 000 ja sekin on ollut aikanaan etruskien asuttama. Tärkeimmät nähtävyydet ovat Piazza del campo (aukio), Duomo ja sen yhteydessä toimiva Museo dell’Opera del Duomo. Duomo on mosaiikkilattioineen ja kupoleineen kaunis ja sieltä löytyy mm. Donatellon pronssiveistos sekä monen monia italialaisten mestareiden töitä. Museosta näitä löytyy vielä lisää. Sienassa käydessä kannattaa myös maistaa panforte-hedelmäkakkua ja käydä katsomassa eri kaupunginosia, jotka ovat kuin pieniä kyläyhteisöjä kaupungin sisällä. Kaupunginosien oma henki ja identiteetti herää todella eloon, kun on hevoslaukkakilpailu palion aika. Paliossa kisaavat kaupungin 17 kaupunginosaa ja tähän tapahtumaan valmistaudutaan koko vuosi ja eletään mukana henkeen ja vereen. Tämän tunnelman haluan kokea seuraavan kerran Toscananaan matkatessani!

Sienassa vierähti tovi ja oli viimein aika suunnata kohti viinitietä, Chiantigianaa. Tämä kulkee Sienasta kohti pohjoista ja päättyy n. 60 km:n päässä Firenzen eteläpuolelle. Tie on paikoin kovin mutkainen ja kapea, korkeuserot eivät kuitenkaan hirvitä samoin kuin vuoristossa ajaessa. Tie kulkee läpi kauniiden maisemien Chiantin sydänmailla ja matkaan kannattaa varata paljon aikaa. Reitin varrella on useita viinitiloja, joihin osaan on mahdollista käydä tutustumassa ja käydä ostoksilla heidän omissa myymälöissään. Chiantigiana kulkee kahden ’isomman’ kylän Castellina in Chiantin ja Greven kautta ja näiden tienoolta löytyy kivoja pieniä majoituspaikkoja. Kannattaa katsoa majoitusta etsiessä myös maatilamajoitukset (agriturismo), joissa on mahdollista yöpyä vaikkapa viinitilalla, tässä linkki sivuille. Meille tuli monien sattumusten värittämänä alkuperäisistä suunnitelmista poikkeva yöpyminen viinitien varrelle.

Olimme siis alunalkaen suunnitelleet yöpymisen Firenzen liepeille viinitien loppupäähän, mutta aiottua pidemmäksi venähtäneet pysähdykset ja viinitien kapeus sekä mutkaisuus veivät suunniteltua pidemmän ajan. Sitten vielä kohtalo puuttui peliin: autostamme puhkesi rengas. Eikä siinä kaikki, myös vararengas oli tyhjä. Niinpä niin, olisihan se pitänyt tarkistaa ennen matkaan lähtöä. Nälkäkin alkoi jo kurnia ja kaukaa leijaili houkutteleva illallisen tuoksu. Siinä sitten istuimme tien laidalla, käsi poskella, keskellä kuvankauniita maisemia. Pitkän hiljaisuuden keskeytti lopulta etäältä kuuluva auton pörinä. Tietä pitkin lähestyi jo parhaat päivänsä nähnyt Fiat 500 puinen viinilaatikko katollaan. Pomppu ylös ja viittilöimään – ja auto pysähtyi!

Autoa ajoi vanhempi mies, jolle näytimme rikkoutunutta rengasta. Vauhdikkaan viittilöimisen, italian ja englannin sekoituksella ymmärsimme toisiamme; saisimme renkaan korjautettua vasta aamulla. Olisiko edessä yöpyminen autossa? Se ei kuulostanut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Kysyimme, löytyisiköhän lähistöltä sopivaa majapaikkaa? Tämä sympaattinen mies vastasi: Si, perheelläni on agriturismo tässä lähettyvillä! Hän voisi ottaa meidät kyytiin, ensiksi piti vain toimittaa läheiseen ravintolaan auton katolla oleva viinilaatikko.

Ahtauduimme pikkuiseen autoon ja matka jatkui kohti agriturismoa, kapeaakin kapeampaa tietä pitkin läheiselle kukkulalle. Pimeä oli jo laskeutunut, kun saavuimme kaksikerroksisen kivirakennuksen luo. Puutarha oli valaistu lyhdyin, alhaalla laaksossa näkyivät läheisen kylän valot. Perheen ihana italialainen mamma otti meidät avosylin vastaan miehen kerrottua tapahtuneesta ja onneksemme löytyi vapaa huone. Ja mikä parasta, olimme saapuneet illallisaikaan. Kurnivien vatsojemme odotus palkittiin herkullisella pastalla, villisikasalamilla sekä tilan omalla Chianti -viinillä. Mikäpä siinä ollessa, illallisella tähtitaivaan alla kaskaiden sirittäessä.

Aamun koittaessa saimmekin sitten lähteä varhain liikkeelle, sillä rengas oli korjautettava ja vuokra-auto palautettava. Edessä oli vielä matkaa ennen kuin pääsimme Firenzen lipeille ja siellä oli vastassa melkoinen aamuruuhka. Stressiä pukaten pääsimme pitkän jonottelun jälkeen viimein Viareggioon vievälle A11/E76 tielle. Olimme jo sen verran kiitettävästi myöhässä, että oli parasta soittaa autonvuokraukseen myöhästymisestä ja kertoa tapahtuneesta. Enää ei ollut aikaa maisemien ihailuun vaan paahdoimme kohti rannikkoa minkä Lanciasta lähti. Ja voin sanoa, että Epsilon ei ole luotu reippaaseen ajoon vaan leppoissaan pyörittelyyn. Lopulta kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin – pääsimme perille Viareggioon. Elämä ei sittenkään ollut hassumpaa, rengasrikon ansiosta olimme kokemusta rikkaampia!

Ja jotta matkan tekniset murheet eivät olisi autoon jääneet, kärsi myös kamera matkan aikana vahinkoja ja vain muutama kuva alkumatkasta saatiin pelastettua. Onneksi nähdyt maisemat säilyvät muistoissa haalistumattomina ja onpa tässä hyvä syy lähteä uudelleen kuvaamaan maisemia. Matkan fiilistelyyn keräsin Pinterestin tauluun kuvia Toscanasta.

Vinkki vielä Toscanan matkaa suunnitteleville: Löysin Matka-Vekan valikoimasta houkuttelevan valmismatkan Italian helmet Toscana ja Liguria näihin maisemiin, tämän matkan lennot suuntaavat  Milanoon. Finnairin siivin pääsee myös Pisaan, josta onkin hyvä aloittaa Toscanan omatoiminen kierros. Toscanaan aiomme palata vielä uudelleen, sillä viikossa ehdimme nähdä vain murto-osan tästä kauniista maakunnasta. Ehkäpä seuraavalla kerralla vuokraamme talon tai lomahuoneiston maaseudulta? Agriturismojen lisäksi Interhome tarjoaa monia houkuttelevia vaihtoehtoja eri puolilla Toscanaa.

Seuraavaa matkaa odotellessa, aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!