Elämää ja Matkoja | matkablogi - travel blog Nyt tiedän miltä taivas näyttää totesi edesmennyt isoäitini nähdessään ensi kertaa kuvia Gardajärveltä. Ja tottahan se on, Gardan vuorten kehystämät vehreät järvimaisemat hurmaavat kauneudellaan.
Gardajärvi eli Lago di Garda on Italian suurin järvi ja se sijaitsee Alppien juurella. Järven eteläosassa maisemaa hallitsevat kukkulat, oliivilehdot sekä viiniviljelykset ja pohjoisosassa maisemat muuttuvat vehreän vuoristoisiksi.
Lensimme Finnairin siivin Veronaan, josta jatkoimme matkaa bussilla järven pohjoisosaan Riva del Gardan kaupunkiin. Riva del Garda on aito italialainen pikkukaupunki, jossa asukkaita on vajaat 15 000. Vanhassa kaupunginosassa on kauniita rakennuksia eri aikakausilta ja näistä vanhimmat ovat keskiajalta.
1100-luvulta peräisin oleva La Rocca linna toimii nykyään konserttipaikkana ja Piazza tre novembre -aukiota vartioi kellotorni 1200-luvulta. Vanhan kaupunginosan mukulakivikaduilla vierähtää tovi jos toinenkin eri tyylisiä rakennuksia katsellessa ja kierros on mukava päättää järven äärelle tai johonkin vehreistä runsain kukkaistutuksin koristelluista pikkupuistoista.
Majoitumme Viale Rovereton/Via Franz Kafkan kulmauksessa sijaitsevaan kolmen tähden hotelli Garni Princeen, jonka huoneet olivat hotelliluokituksen mukaista perustasoa ja siistit. Liikenteen melu voi häiritä Viale Rovereton puoleisissa huoneissa, joten kannattaa pyytää huone rannan puolelta, jos mahdollista. Palvelu hotellissa oli ystävällistä ja aamiaisella oli hyvin valinnanvaraa ja jopa tummaa leipää alueelle tyypillisesti.
Kävelymatkaa vanhaan keskustaan on n. 1,5 km ja se tuntui yllättävän pitkältä vilkasta Viale Roveretoa pitkin. Matkalla oli kuitenkin mukava bongata Ferrareita, joita sillloin tällöin murahteli kadulla.Hotellista on rantaan matkaa vain 100 metriä ja rantatietä myöten oli mukavampi matkata kohti keskustaa joko kävellen tai pyörällä, joita voi vuokrata hotellista. Garni Prince hotellista löytyy myös perhehuoneita.
Riva del Garda ei ole rantaleijonan ykköskohde, sillä järven vesi on vielä loppukesälläkin viileää ja sää voi vaihdella päivän aikana nopeastikin auringonpaisteesta pilviseen ja sateeseen. Tuulen kääntyessä voi olla hyvinkin viileää ja ajoittain keskikesällä paahtavaa, matkalle kannattaa varata vaatetta molempiin säihin.
Surffareille paikka on tuuliensa ansiosta ihanteellinen ja järvellä onkin paljon surffareita päivän aikana, erityisesti viereinen Torbole on surffareiden suosiossa. Riva del Gardan pikkukivinen ranta on kaunis ja järvellä uiskentelee myös lukuisia joutsenia, jotka olivat kesyjä ja tulivat jopa rannalle aivan viereen leipää kärkkymään.
Riva del Garda soveltuu surffauksen lisäksi hyvin myös maastopyöräilyyn sekä vaellukseen vuorilla merkityillä reiteillä. Yksi haaste voi olla vaikkapa kapuaminen 212 metrin korkeudessa olevalle Il Bastione rauniolinnakkeelle tai siitä vielä ylöspäin sijaitsevalle pikkukappelille Chiesetta di S. Barbaralle.
Riva del Gardasta löytyy useita eri hintatason ravintoloita ja kannattaa kysyä paikallisilta vinkkejä heidän suosimiin ravintoloihin. Viale Rovereton ravintoloissa kävimme jonkun kerran, mutta niiden tarjontaa en liiemmin hehkuta. Paikallisten suosimista ravintoloista sai parempia makuelämyksiä ja olipa erääseen ravintolaan myös koirat tervetulleita ravintoloitsijan hyvin syöneen saksanpaimenkoiran seuraksi. Meillä koiraihmisinä ei ollut mitään sitä vastaan.
Kaupungista löytyy jonkin verran pikkuliikkeitä ja yksi tyypillinen ostos käsitöiden lisäksi on tuju mustikalla (mirtillo) maustettu grappa. Shoppailuun soveltuu paremmin Trento (40 km) tai Verona (75 km) ja tottakai Milano (240 km), jos saavut sitä kautta lentäen. Milanosta julkisella liikenteellä tulo Riva del Gardaan on kuitenkin sen verran monen mutkan ja vaihdon takana, että suosittelen sille matkalle vuokra-autoa. Trentoon ja Veronaan pääsee vuokra-auton lisäksi myös bussilla, matka-aika Trentoon hieman yli tunnin ja Veronaan noin puolitoista tuntia.
Riva del Gardasta kannattaa lähteä myös retkeilemään, niistä vinkkejä seuraavassa kirjoituksessa (klik), tervetuloa mukaan matkaan!
Ah, ihana postaus. Tulee niin mukavat muistot mieleen tuosta paikasta, sillä yövyimme siellä 11 vuotta sitten yhden yön juuri tuossa yhdessä kuvassa vilahtaneessa Hotel Solessa. Meillä oli kahteen suuntaan avautuva parveke siinä rakennuksen kulmassa (näkyy tummempana katulampun kohdalla) ja voi jösses mitkä maisemat siitä partsilta oli!
Kiitos kivasta palautteesta! Tuli itsellekin oikein hinku palata näihin maisemiin ja juuri tuo hotelli Sole houkuttelisi! Tulipa tässä surffailtua hotellin sivuilla haaveilemassa sen tyyppisestä huoneesta, jossa olitte käyneet… 🙂 Mitä tykkäsitte hotellista muuten maisemien lisäksi?
Olimme haltioituneita aamupalasta, palvelukin oli hyvää mutta huone oli melko vanhanaikainen tuolloin. Onnistunut visiitti kylläkin, sillä oli ihanaa nauttia meidän hulppeasta parvekkeesta ja aamupalasta hotellin terassilla. Hotellin sijainti on huippu, mutten kyllä menisi itse kyseiseen hotelliin enää. Maisemat kun ei pelasta elähtänyttä viime vuosikymmenen sisustusta 😉
No eipä se kulahtaneisuus kyllä paljon plussia tuo! 🙂 Nyt kalustusta on uusittu (ainakin osittain) ja huone järvinäkymällä näytti esittelykuvissa mukavalta. Ja tosiaan – ne maisemat….