Yhdeksän vuotta Elämää ja Matkoja | Muutosten vuosi

Yhdeksän vuotta. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin siitä on todellakin jo yhdeksän vuotta, kun aloitin blogin kirjoittamisen. Vapisevin sormin, matkamessuhuumassa. Täynnä intoa ja paloa jakaa omia matkakokemuksia ja vinkkejä. Olinhan ollut jo vuosia lähipiirille se henkilö, jolta näitä matkavinkkejä kysyttiin. Lopullinen sysäys blogin aloittamiselle oli TUIn matkakirjoituskilpailun voitto, jonka myötä rohkaistuin kokeilemaan siipiäni blogimaailmassa.

Tätä aloittaessa en tiennyt blogin kirjoittamisesta ja ylläpitämisestä mitään, nyt sitten ehkä vähän enemmän. Sen sijaan matkojen varaamisen parhaat niksit ja salat olivat jo silloin yhdeksän vuotta sitten varsin hyvin hallussa hoidettuani yksityis- ja liikematkojen järjestelyjä yli parinkymmenen vuoden ajan.

Nykyään omatoimimatkan paketointi menee rutiinilla, parhaimmillaan vartissa valmista -metodilla. Harvemmin se kuitenkaan lopulta niin nopeasti menee, kun sorrun viilaamaan milloin mitäkin yksityiskohtaa, metsästämään tarjouksia tai etsimään sitä sydäntä sykähdyttävää oikeaa, The Hotellia siis. Kiertomatkojen järjestelyt, ne ne vasta oma lukunsa sitten ovatkin.

Enää en kuitenkaan jaksa, enkä halua, suunnitella kaikkea niin tarkkaan. Nykyään annan tilaa sille, että mennään sinne minne tuuli kuljettaa ja mieli halajaa, siis jos siltä tuntuu. Se riittää kun matkan perusrunko on kunnossa ja antaa vapautta myös niille suunnitelmien muutoksille. Ei matkustaminen saa niin vakavaa olla, ettei jää tilaa uusien polkujen tutkimiselle, jos sellainen matkan varrella eteen tulee. Arjessa kun on riittämiin aikatauluja ja asioita, joista nyt on vaan pidettävä kiinni.

Näissä yhdeksässä vuodessa on kovin moni asia muuttunut niin maailmassa kuin omassa elämässä ja blogissa. On ollut pieniä muutoksia, on ollut suuria myllerryksiä. On ollut tunteita laidasta laitaan; iloa, surua, onnistumisen riemua ja epätoivon alhoja. Vanhan loppuja ja uusia alkuja. Elämää kaikissa väreissä.

En voi sanoa, että blogi olisi enää se sama kuin vuonna 2015, kuten en ole minäkään ihmisenä ja matkailijana. Ja niinhän sen pitääkin olla. Elämässä pitää kehittyä ja mennä eteenpäin kohti niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Oli se sitten matka, työpaikka, ihmissuhde, uusi harrastus tai asunto. Mikä nyt kullekin on tärkeää. Tärkeintä on elää sitä omannäköistään elämää, ei jonkun muun määrittelemää.

Vaikka moni asia on näiden vuosien aikana muuttunut, ovat silti tärkeät perusasiat pysyneet. Halu nähdä, kokea ja aistia maailmaa on yhä palava, eikä tämä varmastikaan tule milloinkaan muuttumaan. Sen lisäksi olen myös löytänyt läheltä ne omat mansikkapaikat ja hetket, jotka tekevät arjesta elämisen arvoista. Krooninen matkakuumeilija on kai löytänyt nyt jonkinlaisen tasapainon, eikä ole enää tarve lähteä matkaan jokaisena vapaana hetkenä.

Blogi on edelleen minulle se kanava, jonne sisällön tuottaminen omalla äänellä ja tyylillä on tärkeä osa elämää, vaikka kirjoittamiselle ei aina löydy riittävästi aikaa arjen pyörteissä. Silti en ollut valmis tästä luopumaan, kun Rantapallon blogiportaalin sulkeminen viime kesänä pakotti tekemään päätöksen lopettaako kokonaan vai jatkaako itsenäisenä.

Uuteen blogikotiin muutto oli hyppy tuntemattomaan ja iso muutos kaikin puolin. Aiemmin Rantapallon ammattilaiset olivat hoitaneet teknisen puolen, mutta nyt oli opeteltava tekemään kaikki perustyö itse. Helppoa se ei ole ollut, ja työ jatkuu yhä. Vaikka itsenäistyminen toi paljon työtä ja uutta opittavaa, antaa se myös vapautta ja uusia mahdollisuuksia.

Blogin punainen lanka on yhä sama kuin tätä aloitettaessa: halu jakaa matkakokemuksia ja -vinkkejä muiden iloksi ja hyödyksi. Haluan edelleen kannustaa jokaista lähtemään matkaan ja löytämään ne omat mansikkapaikkansa. Löytämään sen oman tapansa matkustaa, sen joka tuntuu itsestä oikealta ja tuottaa sen ilon mitä matkailun on tarkoituskin.

Haluan myös auttaa löytämään ne mukavat majoitukset, sydäntä sykähdyttävät maisemat. Elämän pienet hetket, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen. Ennen kaikkea haluan rohkaista kokeilemaan jotain uutta, astumaan pois omalta mukavuusalueelta.

Lämmin kiitos Teille jokaiselle, jotka olette olleet mukana matkassa näiden yhdeksän vuoden aikana. Kiitos ihanista viesteistänne, kommenteistanne sekä lämpimistä sanoista kohdattaessa. On ollut ilo olla inspiraationa ja avuksi niin matkojen suunnittelussa kuin joskus jopa kiperissä tilanteissa matkan aikana. Arvostan jokaista palautetta, sillä Teitä vartenhan tätä tehdään.

Suuret kiitokset Rantapallon tiimille kahdeksasta yhteisestä vuodesta, annoitte blogille siivet . Lämpimät kiitokset myös timanttiselle matkabloggaaja-kollegoiden yhteisölle, jossa jaetaan hienosti kokemuksia ja tietoa toinen toisillemme. Erityiskiitokset haluan antaa ihanalle 40+ Blogit tiimille, johon olen saanut kuulua blogin alkutaipaleelta saakka. Lämmin kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille luottamuksestanne. <3

Alkavalla viikolla matka jatkuu jälleen blogin muuttaessa uuteen web-hotelliin. Blogin muutto saattaa näkyä sivulla pieninä katkoksina, mutta muutoin jatketaan samaan malliin ja samalla verkkotunnuksella kuin ennenkin. Muuton jälkeen jatkan edellisessä muutossa ’nyrjähtäneiden’ sivujen korjausta, varsinkin kuvien kanssa näyttää ilmenneen uutta ongelmaa, pahoittelut tästä.

Ja muutaman viikon päästä blogi palaa juurilleen sinne, missä rakkaus Italiaan syttyi 30 vuotta sitten. Kesän aikana luvassa juttua siis ihanasta Italiasta ja ikuisesta Venetsiasta. Tavataanhan niiden kirjoitusten merkeissä!

Ihanaa alkavaa kesää sekä upeita matkoja ja tunnelmallisia hetkiä Teille jokaiselle!